Islamin Ja Muslimien Ymmärtäminen

Islam ei ole uusi uskonto, vaan sama totuus, jonka Jumala toi ilmi Hänen profeettojensa kautta jokaiselle ihmiselle. Viidennekselle maailman väestöstä Islam on sekä uskonto että kokonainen elämäntapa. Muslimit seuraavat rauhan, armon ja anteeksiannon uskontoa, eikä suurimmalla osalla ole mitään tekemistä äärimmäisen vakavien tapahtumien kanssa, mitkä heidän uskoonsa on liitetty.

Ketä Muslimit ovat?

Muslimit rukoilemassa Jerusalemissa Kalliomoskeijan ulkopuolella.

Biljoonaa ihmistä valtavan monista roduista, kansallisuuksista ja kulttuureista ympäri maailman – Etelä-Filippiineiltä Nigeriaan – yhdistää heidän yhteinen Islaminuskonsa. Noin 18% elää arabimaailmassa; maailman suurin Muslimiyhteisö on Indonesiassa; iso osa Aasiasta sekä suurin osa Afrikasta ovat Muslimeja. Islam on toiseksi levinnein uskonto Venäjällä ja virallinen uskonto useissa entisen Neuvostoliiton tasavalloissa. Merkittävä vähemmistö löytyy Kiinasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Euroopasta.

Mihin Muslimit uskovat?

Muslimit uskovat Ainoaan, Uniikkiin, Verrattomaan Jumalaan; Enkeleissä, jotka Hän loi; profeetoissa, joiden kautta Hänen ilmestyksensä tuotiin ihmiskunnalle; Tuomiopäivässä ja tekojen yksilöllisissä vastuissa; Jumalan täydessä vallassa ihmisten kohtaloihin ja elämään kuoleman jälkeen. Muslimit uskovat profeettojen ketjuun alkaen Aatamista ja mukaanlukien Nooan, Abrahamin, Ismaelin, Iisakin, Jaakobin, Joosefin, Jobin, Mooseksen, Aaronin, Daavidin, Salomon, Eliaksen, Joonan, Johannes Kastajan ja Jeesuksen, rauha heille. Mutta Jumalan viimeinen viesti ihmisille, iankaikkisen viestin vahvistaminen ja kaiken entisen summaaminen, tuotiin ilmi profeetta Muhammedille Gabrielin toimesta.

Kuinka jostakusta tulee Muslimi?

Yksinkertaisesti sanomalla ‘ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammed on Jumalan lähettiläs’.

https://islamicbulletin.org/wp-content/uploads/2019/08/sh_finnish.mp4

Tällä julistuksella uskoja ilmoittaa uskonsa kaikkiin Jumalan lähettiläisiin sekä heidän tuomiinsa pyhiin kirjoituksiin.

Mitä ‘Islam’ tarkoittaa?

Arabialainen sana ‘Islam’ tarkoittaa yksinkertaisesti ‘nöyrtymistä’ ja juontaa juurensa ‘rauhaa’ tarkoittavasta sanasta. Uskonnollisessa yhteydessä se tarkoittaa täyttä nöyrtymistä Jumalan tahdolle. ‘Muhammettilaisuus’ on siis harhaanjohtava käsite, sillä se antaa ymmärtää, että Muslimit palvovat Muhammedia Jumalan sijaan. ‘Allah’ on arabialainen nimi Jumalalle, jota käyttävät sekä arabimuslimit että Kristityt.

Miksi Islam vaikuttaa usein oudolta?

Islam saattaa vaikuttaa eksoottiselta tai jopa äärimmäiseltä modernissa maailmassa. Ehkä siksi, että uskonto ei hallitse nykyään Lännessä joka päiväistä elämää, kun taas Muslimeilla uskonto on aina päällimmäisenä mielessä eivätkä he tee eroa maalliseen ja hengelliseen. He uskovat, että muuttumaton laki, Sharia, pitäisi ottaa hyvin tosissaan ja siksi uskontoon liittyvät asiat ovat edelleen niin tärkeitä.

Onko Islamilla ja Kristinuskolla eri alkuperät?

Ei. Yhdessä Juutalaisuuden kanssa, ne kulkevat takaisin profeettaan ja patriarkka Abrahamiin, ja heidän kolme profeettaansa ovat suoraan periytyneet hänen pojistaan, Muhammed vanhimmasta, Ismaelista, ja Mooses ja Jeesus Iisakista. Abraham vakiinnutti kaupungin, joka nykypäivänä on Mekka, sekä rakensi Kaaban, jonka suuntaan Muslimit kääntyvät rukoillessaan.

Mikä on Kaaba?

Kaaba on paikka rukoilulle, jonka Jumala määräsi Abrahamin ja Ismaelin rakentamaan yli neljä tuhatta vuotta sitten. Rakennus rakennettiin kivestä paikalle, jonka monet uskoivat olevan Aatamin perustaman pyhätön alkuperäinen sijainti. Jumala määräsi Abrahamin kutsumaan koko ihmiskunnan käymään tässä paikassa, ja nykypäivänä pyhiinvaeltajien mennessä sinne, he sanovat “Palveluksessanne, Herra”, vastauksena Abrahamin kutsuihin.

Kuka on Muhammed?

Muhammed syntyi Mekassa vuonna 570, aikana, jolloin Kristinusko ei ollut täysin vakiintunut Euroopassa. Koska hänen isänsä kuoli ennen hänen syntymäänsä ja hänen äitinsä pian sen jälkeen, hänet kasvatti hänen enonsa arvostetusta Quraysh -klaanista. Kun hän kasvoi aikuiseksi, hän tuli tunnetuksi totuudenmukaisuudestaan, anteliaisuudestaan ja vilpittömyydestään niin, että häntä haettiin hänen kykynsä takia ratkaista kiistoja. Historioitsijat kuvailevat häntä rauhalliseksi ja meditatiiviseksi.

Muhammedilla oli syvällisen uskonnollinen luonne ja hän inhosi kauan yhteisönsä rappiota. Hänelle tuli tavaksi meditoida aika ajoin Hiralla, Jabal al-Nurin huipun lähellä, ‘Valon Vuorella’ lähellä Mekkaa.

Kuinka Muhammedista tuli profeetta ja Jumalan lähettiläinen?

Profeetan Moskeija, Medina, kupoli osoittaa paikan missä hänen talonsa seisoi ja mihin hänet on haudattu.

40-vuotiaana, vetäytyessään meditoimaan, Muhammed vastaanotti ensimmäisen ilmestyksensä Jumalalta Enkeli Gabrielin kautta. Tämä ilmestys, joka jatkui kaksikymmentäkolme vuotta, tunnetaan nimellä Koraani.

Heti, kun hän alkoi lausua Gabrielilta kuulemiaan sanoja ja saarnaamaan Jumalan tuomasta totuudesta, hän ja pieni joukko hänen seuraajiaan kärsivät katkerasta vainosta, josta tuli niin rajua, että vuonna 622 Jumala antoi heille käskyn muuttaa. Tämä tapahtuma, Hijra, ‘muutto’, jolloin he lähtivät Mekasta Medinan kaupunkiin noin 419 kilometriä pohjoiseen, aloittaa Muslimien kalenterin.

Valon Vuori, jossa Gabriel ilmestyi profeetta Muhammedille.

Useiden vuosien jälkeen profeetta ja hänen seuraajansa pystyivät palaamaan Mekkaan, jossa he anteeksiantoivat vihollisilleen ja vakiinnuttivat Islamin päättäväisesti. Ennen kuin profeetta kuoli 63-vuotiaana, suurin osa Arabiaa oli Muslimeja ja vuosisadassa hänen kuolemansa jälkeen Islam on levinnyt Espanjasta länteen ja niinkin pitkälle itään kuin Kiinaan.

Kuinka Islamin leviäminen vaikutti maailmaan?

Islamin nopean ja rauhallisen leviämisen syiden joukossa on sen oppien yksinkertaisuus – Islamissa uskotaan vain yhteen Ainoaan palvottavan arvoiseen Jumalaan. Se myös ohjeistaa toistuvasti ihmistä käyttämään älykkyyden ja päättelyn taitojaan.

Hui Shen Moskeija, Kiina.
Rakennettu 600-luvulla.

Muutamassa vuodessa, suuret sivilisaatiot ja korkeat opit menestyivät, sillä profeetan mukaan ‘tietämyksen etsiminen on jokaisen Muslimimiehen ja -naisen velvoite’. Itäisten ja läntisten ideoiden synteesi sekä uusi ajatus vanhan kanssa, toivat mahtavia etuja lääketieteeseen, matematiikkaan, fysiikkaan, astronomiaan, maantieteeseen, arkkitehtuuriin, taiteeseen, kirjallisuuteen ja historiaan. Monet tärkeät järjestelmät kuten algebra, arabialaiset numerot sekä nollan käsite (olennainen matematiikan edistyksessä), siirtyivät keskiaikaiseen Eurooppaan Islamista. Monimutkaisia instrumentteja, jotka tekivät eurooppalaiset merimatkat mahdolliseksi, kehitettiin, mukaanlukien astrolabin, kvadrantin ja hyvät navigointikartat.

Mikä on Koraani?

Koraani on tallenne tarkalleen niistä sanoista, jotka Jumala toi ilmi Enkeli Gabrielin kautta profeetta Muhammedille. Muhammed painoi ne mieleensä, saneli ne sitten seuralaisilleen, kirjurit kirjoittivat ne ylös ja tarkistivat ne hänen elinaikansa aikana. Yhtäkään sanaa sen 114 kappaleesta, Suurista, ei ole muutettu vuosisatoihin, joten Koraani on jokaisessa yksityiskohdassaan ainutlaatuinen ja ihmeellinen teksti, joka ilmestyi Muhammedille neljätoista vuosisataa sitten.

Tämä Koraanin ensimmäinen suura, Fatiha, on keskeinen Islamilaisessa rukouksessa. Se sisältää Koraanin perusolemuksen ja se lausutaan jokaisen rukouksen yhteydessä.

https://islamicbulletin.org/wp-content/uploads/2019/08/Al_Fatiha-5.mp3

Mistä Koraani kertoo?

Koraani, viimeisin Jumalan Sana, on jokaisen Muslimin uskon ja harjoittamisen pääasiallinen lähde. Se käsittelee kaikki aiheet, jotka huolestuttavat meitä ihmisinä: viisauden, opit, rukoilun ja lain, mutta sen perusteema on suhde Jumalan ja Hänen luomiensa välillä. Samaan aikaan se tarjoaa ohjeita oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan, ihmisten asianmukaiseen käytökseen ja kohtuulliseen talousjärjestelmään.

Onko mitään muita pyhiä lähteitä?

Kyllä, sunna, profeetan harjoittaminen ja esimerkki, on Muslimien toinen auktoriteetti. Hadith on luotettavasti välittynyt selostus siitä, mitä profeetta sanoi, teki tai hyväksyi. Sunnaan uskominen on osa Islaminuskoa.

Esimerkkejä profeetan sanomista

Profeetta sanoi:

‘Se, joka ei osoita armoa, sille ei tulla osoittamaan armoa.’

‘Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin toivoo veljelleen samaa kuin itselleen.’

‘Se ei ole uskova, joka täyttää vatsansa, kun naapuri on nälkäinen.’

‘Rehellinen ja luotettava kauppias on profeettojen, pyhimysten ja marttyyrien seuralainen.’

‘Voimakas ei ole hän, joka lyö muut maahan, vaan voimakas on tosiaan hän, joka hallitsee itseään vihassa.’

‘Jumala ei tuomitse vartalon ja ulkonäön perusteella, vaan tutkii sydämenne ja katsoo sisällenne.’

‘Mies oli hyvin janoinen ja tuli lähteelle. Hän polvistui lähteelle, tyydytti janonsa ja tuli pois. Sitten hän näki koiran läähättämässä ja nuoleksimassa mutaa hirvittävässä janossaan. Hän sanoi itselleen: ‘Tämä koira kärsii janosta, kuten minäkin kärsin’. Joten hän meni lähteelle ja täytti kenkänsä vedellä ja juotti koiran. Allah kiitti häntä ja antoi hänelle anteeksi. Ihmiset sanoivat: “Oi Allahin apostoli! Onko meille mitään palkintoa eläinten hoitamisesta?” Hän vastasi: “Kyllä, kaikkien elävien olentojen hoitamisesta on palkkio.’
Bukhari, Muslim, Tirmidhi ja Bayhaqi Hadith -kokoelmista.

Mitkä ovat Islamin ‘Viisi peruspilaria’?

Ne ovat Muslimielämän runko: uskontunnustus, rukous, almuvero, paasto ja pyhiinvaellus Mekkaan, jos on siihen kykeneväinen.

1. USKONTUNNUSTUS

Shahada kaiverrettuna Topkapin Palatsin sisäänkäynnin ylle (museo sisältää profeetan käyttämän manttelin, muiden aarteiden lisäksi), Istanbul.

“Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on Jumalan lähettiläs.”

Tätä uskontunnustusta sanotaan Shahadaksi, yksinkertainen fraasi, jossa koko uskollisuus lausutaan. Ensimmäinen osa on arabiaksi: La ilaha illa Llah – ‘ei ole muuta jumalaa kuin Jumala’; ilaha (jumala) voi tarkoittaa mitä tahansa asiaa, joka voi olla houkuttelevaa asettaa Jumalan asemaan – vauraus, valta ja mieltymys. Sitten tulee: illa Llah: ‘kuin Jumala’, kaiken Luomisen lähde.

Shahadan toinen osa on Muhammadun rasulu’Llah: ‘Muhammed on Jumalan lähettiläs.’ Opastuksen viesti on tullut tapaistemme keskuudesta.

https://islamicbulletin.org/wp-content/uploads/2019/08/sh_finnish_Trim.mp4

2. RUKOUS

Salat on nimi pakollisille rukouksille, jotka suoritetaan viisi kertaa päivässä ja ne ovat suora yhteys rukoilijan ja Jumalan välillä. Islamissa ei ole hierarkiaa eikä pappeja, joten rukouksia johtaa Koraanin osaava, oppinut henkilö, seurakunnan valitsemana. Nämä viisi rukousta sisältävät jakeita Koraanista ja ne lausutaan arabiaksi, Ilmestyksen kielellä, mutta henkilökohtaiset pyynnöt voidaan lausua henkilön omalla kielellä.

Rukoukset lausutaan aamunkoitossa, keskipäivällä, iltapäivällä, auringon laskiessa ja illansuussa, ja siten koko päivän rytmi on määritelty. Vaikka on suositeltavaa rukoilla yhdessä moskeijassa, Muslimi voi rukoilla melkein missä tahansa, kuten toimistoissa, tehtaissa ja yliopistoissa. Muslimimaailman vierailijat hämmästyvät rukousten keskeisyydestä päivittäisessä elämässä.

New Mexico, Yhdysvallat
Rukouskutsu Abiquiu Moskeijasta.

https://islamicbulletin.org/wp-content/uploads/2019/08/Adhan_Makkah-5.mp3

Rukouskutsun käännös:

Jumala on suurin. Jumala on suurin.
Jumala on suurin. Jumala on suurin.
Todistan, että ei ole muuta jumalaa kuin Jumala.
Todistan, että ei ole muuta jumalaa kuin Jumala.
Todistan, että Muhammed on Jumalan lähettiläs.
Todistan, että Muhammed on Jumalan lähettiläs.
Tulkaa rukoukseen! Tulkaa rukoukseen!
Tulkaa menestykseen (tässä elämässä ja tuonpuoleisessa)!
Tulkaa menestykseen!
Jumala on suurin. Jumala on suurin.
Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala.

3. ‘ZAKAT’

Zakat pitää rahan virtaamassa yhteisön sisällä, Kairo.

Yksi Islamin tärkeimpiä periaatteita on, että kaikki asiat kuuluvat Jumalalle ja ihmiset pitävät varakkuutta hallussaan luottamuksella. Zakat -sana tarkoittaa sekä ‘puhdistumista’ että ‘kasvua’. Omaisuutemme puhdistetaan laittamalla sivuun osuus sitä tarvitseville ja, kuten kasvien karsinta, tämä leikkaus tasapainottaa ja kannustaa uuteen kasvuun.

Jokainen Muslimi laskee oman zakatinsa yksilöllisesti. Useimmissa tapauksissa tämä sisältää vuosittaisen maksun, joka on kaksi ja puoli prosenttia pääomasta.

Hurskas henkilö voi myös antaa sadaqana niin paljon kuin haluaa, ja tekee sen mieluiten salaisesti. Vaikka tämä sana voidaan kääntää ‘vapaaehtoiseksi almuksi’, sillä on laajempi merkitys. Profeetta sanoi ‘älä halveksi mitään hyviä tekoja, vaikka se olisi vain veljen kohtaaminen ilo kasvoilla.’

Profeetta sanoi:

‘Hyvät teot ovat jokaisen Muslimin velvoite.’ Häneltä kysyttiin: ‘Mitä jos henkilöllä ei ole mitään?’ Profeetta vastasi: ‘Hänen tulisi työskennellä omilla käsillään omaksi edukseen ja antaa sitten palkasta jotain hyväntekeväisyyteen.’ Seuralaiset kysyivät: ‘Mitä jos hän ei kykene työskentelemään?’ Profeetta sanoi ‘Hänen tulisi auttaa köyhiä ja tarvitsevia ihmisiä.’ Niinpä seuralaiset kysyivät ‘Mitä jos hän ei voi tehdä edes sitä?’ Profeetta sanoi ‘Hänen tulisi kannustaa muita tekemään hyvää.’ Seuralaiset sanoivat ‘Mitä jos hän ei voi tehdä sitäkään?’ Profeetta sanoi ‘Hänen tulisi tarkistaa ettei tee pahoja asioita. Se on myös hyvä teko.’

4. PAASTO

Joka vuosi Ramadanin kuukautena, kaikki Muslimit paastoavat ensimmäisestä valonsäteestä auringolaskuun, pidättyen ruoasta, juomasta ja seksuaalisista suhteista. He, jotka ovat sairaita, vanhuksia tai matkalla, sekä raskaana olevat tai imettävät naiset, voivat olla paastoamatta ja hyvittää päivät myöhemmin vuoden aikana. Jos he ovat fyysisesti kykenemättömiä tekemään sitä, heidän täytyy ruokkia tarpeessa oleva henkilö jokaista päivää kohden. Lapset aloittavat paastoamisen (ja rukoilemisen tarkkailun) murrosiässä, tosin monet aloittavat aikaisemmin.

Vaikka paasto on hyödyllinen terveydelle, sitä pidetään periaatteessa tapana puhdistaa itsensä. Eristäessään itsensä maailman mukavuuksista, edes lyhyeksi aikaa, paastoava henkilö kerää aitoa sympatiaa muiden nälkäisten kanssa, sekä kasvaa hengellisessä elämässään.

5. PYHIINVAELLUS (Hajj)

Pyhiinvaeltajat rukoilemassa moskeijalla Mekassa.

Vuosittainen pyhiinvaellus Mekkaan – Hajj – on velvoita vain heille, jotka ovat fyysisesti ja taloudellisesti kykeneviä siihen. Siitä huolimatta, yli kaksi miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa matkustavat Mekkaan joka vuosi, tarjoten ainutlaatuisen tilaisuuden tavata eri kansalaisuuksista tulevia. Vaikka Mekka on aina täynnä vierailijoita, vuosittainen Hajj alkaa 12. kuukautena Islamilaisen kalenterin mukaan (kalenteri liittyy kuuhun, ei aurinkoon, joten Hajj ja Ramadan saattavat osua joskus kesälle, joskus talvelle). Pyhiinvaeltajat pitävät päällään erityisiä vaatteita: yksinkertaisia vaatekappaleita, joista ei erotu yhteiskuntaluokka ja kulttuuri, jotta kaikki ovat yhdenvertaisia Jumalan edessä.

Hajj:n rituaalit, jotka ovat abrahamilaista perua, sisältävät Kaaban kiertämisen seitsemän kertaa ja Safan ja Marwan välillä kulkemisen seitsemän kertaa, kuten Hagar teki etsiessään vettä. Sitten pyhiinvaeltajat seisovat yhdessä Arafan laajalla tasangolla ja yhtyvät rukouksiin Jumalan anteeksiannosta, mitä yleensä pidetään Tuomiopäivän esinäytöksenä.

Aikaisempina vuosisatoina Hajj oli ankara suoritus. Nykypäivänä Saudi-Arabia tarjoaa miljoonille ihmisille vettä, modernin kuljetuksen ja ajan tasalla olevan terveydenhuollon.

Ajankohdaltaan lähellä Hajj:ia on juhla, Id al-Adha, jota juhlitaan rukouksilla ja vaihtamalla lahjoja kaikkialla Muslimiyhteisöissä. Tämä sekä Id al-Fitr, juhlapäivä Ramadanin päättymisen kunniaksi, ovat Muslimikalenterin tärkeimmät juhlat.

Suvaitseeko Islam muita uskoja?

Koraani sanoo:

Jumala ei kiellä teitä osoittamasta ystävällisyyttä ja oikeamielisyyttä niitä kohtaan, jotka eivät ole taistelleet teitä vastaan uskontonne tähden eivätkä karkoittaneet teitä kodeistanne; totisesti, Jumala rakastaa oikeamielisiä.
(Koraani 60:8)

Islamin lain yksi tehtävä on suojella vähemmistöjen etuoikeutettua statusta, ja siksi ei-Muslimien rukoilupaikat ovat levinneet ympäri Islamista maailmaa. Historiasta löytyy useita esimerkkejä Muslimien suvaitsevaisuudesta toisia uskontoja kohtaan: kun kalifi Omar saapui Jerusalemiin vuonna 634, Islam myönsi rukoilemisen vapauden kaikille uskonnollisille yhteisöille kaupungissa.

Islamin laki myöntää myös luvan ei-Muslimivähemmistöille asettaa omia oikeuksiaan, jotka toteuttavat vähemmistöjen itse laatimia perhelakeja.

Mitä Muslimit ajattelevat Jeesuksesta?

Muslimit kunnioittavat ja arvostavat Jeesusta, ja odottavat hänen Toista Tulemistaan. He pitävät häntä yhtenä Jumalan merkittävimmistä lähettiläistä ihmiskunnalle. Muslimi ei ikinä viittaa häneen vain ‘Jeesuksena’, vaan lisää perään lauseen ‘rauha hänelle’. Koraani vahvistaa hänen neitseellisen syntymänsä (kappale Koraanista on omistettu ‘Marialle’), ja Mariaa pidetään puhtaimpana naisena kaikista luoduista. Koraani kuvailee Marian ilmestyspäivää seuraavasti:

Ja katso, enkelit sanoivat:

»Maria, Jumala on totisesti valinnut, puhdistanut ja pyhittänyt sinut; Hän on korottanut sinut koko luomakunnan naisten yli. Maria, Jumala ilmoittaa sinulle hyvän sanoman, että hänen Sanansa tulee sinulle. Hänen nimensä on oleva Messias, Jeesus, Marian poika, hän on kuuluisa tässä ja tulevassa elämässä, yksi niistä, jotka korotetaan Jumalan läheisyyteen. Hän on puhuva ihmisille kehdostaan samoin kuin täysi-ikäisenä ja on oleva yksi vanhurskaista.»
Maria sanoi: »Herra, kuinka minä voin saada lapsen, kun ei yksikään ihminen ole minuun koskenut?» Enkeli vastasi: »Jumala luo, mitä tahtoo; kun hän päättää jonkun asian, sanoo hän vain: ‘Tapahtukoon!’ ja niin tapahtuu.
(Koraani 3:41-46)

Jeesus syntyi ihmeellisesti saman voiman toimesta, joka toi Aatamin olemaan ilman isää:

Katso, Jeesus on Jumalan edessä samankaltainen kuin Aatami; Hän loi hänet (Aatamin) maan tomusta, sitten Hän sanoi hänelle: »Ole!» ja hän oli (elävä sielu).
(Koraani 3:59)

Profeetallisen tehtävänsä aikana Jeesus teki monia ihmeitä. Koraani kertoo mitä hän sanoi:

Olen tullut luoksenne tuoden tunnusmerkkejä Herraltanne. Katso, minä muovailen savesta teille linnun muotoisen ja puhallan siihen, ja siitä tulee Jumalan sallimuksesta elävä lintu; minä olen Jumalan tahdosta parantava sokeana syntyneen ja pitaalisen ja olen herättävä kuolleet eloon.
(Koraani 3:49)

Muhammed eikä Jeesus kumpikaan tullut muuttamaan perusoppia Ainoaan Jumalaan uskomisesta, ilmituotu aikaisempien profeettojen toimesta, vaan vahvistamaan ja voimistamaan sitä. Koraanissa kerrotaan Jeesuksen sanoneen, että hän tuli:

Samoin tulen vahvistamaan todeksi sen, mikä on ollut ennen minua kirjoitettuna Laissa, ja sallimaan teille osan siitä, mikä tähän asti on ollut teiltä kiellettyä, niin, minä tulen luoksenne tuoden tunnusmerkit Herraltanne. Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua!
(Koraani 3:5O)

Profeetta Muhammed sanoi:

Jos joku todistaa, ettei kellään ole oikeutta tulla palvotuksi paitsi yksin Jumalalla, jolla ei ole kumppania, ja että Muhammad on Hänen palvelijansa ja Hänen lähettiläänsä, ja että Jeesus on Jumalan palvelija ja Hänen lähettiläänsä ja Hänen sanansa, jonka Hän on ojensi Marialle ja Jumalan luoma henki, ja että Paratiisi on totta, ja Helvetti on totta, Jumala päästää hänet Paratiisiin niiden tekojen kanssa, jotka hän on tehnyt, vaikka tekoja olisi vähän.
(Hadith Bukharista)

Miksi perhe on niin tärkeä Muslimeille?

Perhe on Islamisen yhteisön perusta. Vakaan perheen tuoma rauha ja turvallisuus on hyvin arvostettua ja se nähdään tärkeänä jäsenien hengellisen kasvun takia. Harmoninen sosiaalinen järjestys luodaan perheiden pitkällä olemassaololla; lapsia vaalitaan ja kotoa lähdetään harvoin, kunnes he menevät naimisiin.

Entäs Musliminaiset?

Islam näkee naisen, naimattoman tai naimisissa olevan, yksilönä, oikeudella omistaa ja määrätä omaisuudestaan ja palkastaan. Sulhanen antaa morsiammelle avioliiton myötäjäiset omaan käyttöönsä, ja hän pitää oman sukunimensä ennemmin kuin ottaisi aviomiehensä.

Sekä miesten että naisten odotetaan pukeutuvan tavalla, joka on säädyllinen ja arvokas; joistain Muslimimaista löytyvät perinteet naisten pukeutumisessa ovat yleensä paikallisten tapojen ilmaisua.

Jumalan lähettiläs sanoi:

‘Täydellisen uskossaan on se, jolla on paras luonne. Ja parhaat teistä ovat ne, jotka ovat parhaita teidän naisillenne.’

Voiko Muslimilla olla useampi kuin yksi vaimo?

Islaminusko tuotiin kaikille yhteisöille ja ajoille, ja niinpä käytännöt eroavat laajasti sosiaalisista vaatimuksista. Olosuhteista riippuen toisen vaimon ottaminen voi olla sallittua, mutta oikeus on myönnetty, Koraanin mukaan, vain jos aviomies on erittäin oikeudenmukainen.

Onko Islamilainen avioliitto samanlainen kuin Kristitty avioliitto?

Muslimien avioliitto ei ole ‘sakramentti’, vaan yksinkertainen, laillinen sopimus, johon kumpikin kumppani voi vapaasti sisällyttää ehtoja. Avioliittojen käytännöt toisaalta vaihtelevat paljon maasta maahan. Lopputuloksena eroaminen ei ole yleistä, vaikka se ei olekaan kiellettyä ikään kuin viimeisenä vaihtoehtona. Islamin mukaan Muslimityttöä ei voida pakottaa naimisiin hänen tahtonsa vastaisesti: hänen vanhempansa yksinkertaisesti vain ehdottavat nuoria miehiä, joiden ajattelevat olevan sopivia.

Kuinka Muslimit kohtelevat vanhuksia?

Islamilaisessa maailmassa ei ole vanhainkoteja. Vanhemmista huolehtimista heidän elämänsä vaikeimpana aikana, pidetään kunniana ja siunauksena, ja mahdollisuutena suureen henkiseen kasvuun. Jumala pyytää ettemme vain rukoilisi vanhempiemme puolesta, vaan toimisimme rajattomalla myötätunnolla muistaen, että ollessamme avuttomia lapsia, he laittoivat meidät itsensä edelle. Erityisesti äitejä kunnioitetaan: profeetta opetti että ‘paratiisi on äidin jalkojen alla’. Tullessaan vanhaksi, Muslimivanhempia kohdellaan armollisesti, samalla hyväntahtoisuudella ja epäitsekkyydellä.

Islamissa vanhemmista huolehtiminen on velvollisuus rukoilun jälkeen, ja on heidän oikeutensa odottaa sitä. Minkäänlaisen ärsyyntymisen ilmaisemista pidetään halveksittavana jos, vaikkei se olisi heidän syynsä, vanhasta tulee vaikea.

Koraani sanoo:

Ja Herrasi on määrännyt, että palvelette yksin Häntä, ja teidän tulee tehdä hyvää vanhemmillenne. Jos toinen heistä tahi molemmat saavuttavat korkean iän sinun luonasi, älä halveksi äläkä soimaa heitä, vaan puhuttele heitä kunnioittavasti. Ja myötätunnolla ojenna kätesi heitä kohti ja lausu sävyisästi: »Oi Herra, ole laupias heille, sillä he kasvattivat minua, kun olin pieni.»
(Koraani 17:23-24)

Millaisena Muslimit näkevät kuoleman?

Kuten Juutalaiset ja Kristityt, Muslimit uskovat, että nykyinen elämä on vain valmisteleva koetus seuraavaa olemassaoloa varten. Tavalliset uskonkirjoitukset sisältävät: Tuomiopäivän, ylösnousemuksen, Taivaan ja Helvetin. Kun Muslimi kuolee, hänet pestään, yleensä perheenjäsenen toimesta, kiedotaan valkoiseen kankaaseen ja haudataan yksinkertaisella rukouksella, mielellään samana päivänä. Muslimit pitävät tätä yhtenä viimeisistä palveluksista, joita he voivat tehdä sukulaisilleen, ja mahdollisuutena muistaa oman lyhyen olemassaolonsa maan päällä. Profeetta opetti, että kolme asiaa voi auttaa ihmistä jopa kuoleman jälkeen; hänen antamansa almut, hänen opettamansa tietämys ja heidän vuokseen rukoilleen vanhurskaan lapsen rukoukset.

Mitä Islam sanoo sodasta?

Kuten Kristinusko, Islam sallii taistelun itsepuolustuksena, uskonnon puolustuksena tai heitä kohtaan, jotka häädetään väkisin pois omasta kodista. Taistelulle on säädetty tiukkoja sääntöjä, joissa kielletään siviilien vahingoittaminen ja sadon, puiden tai karjan tuhoaminen. Muslimit näkevät sen niin, että epäoikeudenmukaisuus voittaisi maailmassa, jos kunnon miehet eivät olisi valmiita vaarantamaan henkeään oikeudenmukaisen asian vuoksi. Koraani sanoo:

Taistelkaa Jumalan retkellä niitä vastaan, jotka vastaanne sotaa käyvät, mutta itse älkää aiheetta hyökätkö. Totisesti Jumala ei rakasta rauhanrikkojia.
(Koraani 2:190)

Mutta jos he ovat taipuvaisia rauhaan, niin ole myöskin sinä taipuvainen siihen ja turvaa Jumalaan! Hän on totisesti kuuleva, tietävä kaiken.
(Koraani 8:61)

Sota on siis viimeinen keino ja siinä noudatetaan pyhän lain asettamia tarkkoja määräyksiä. Jihad -termi tarkoittaa kirjaimellisesti ‘kamppailua’, ja Muslimit uskovat jihadeja olevan kaksi erilaista. Toinen ‘jihad’ on sisäinen kamppailu, jonka jokainen käy itsekkäitä haluja vastaan, sisäisen rauhan ylläpitämisen tähden.

Entäs ruoka?

Muslimien seuraama säännöstö, joka on paljon yksinkertaisempi kuin Juutalaisten ja varhaisten Kristittyjen seuraama ruokavaliolaki, kieltää sianlihan sekä kaikenlaisen päihdyttävän juoman. Profeetta opetti että ‘kehollasi on oikeudet itsesi yli’ ja terveellisen ruoan syöminen ja terveellinen elämäntapa nähdään uskonnollisina velvoitteina.

Profeetta sanoi:

‘Pyydä Jumalta varmuutta (uskon) ja hyvinvointia; varmuuden jälkeen ei ole parempaa lahjaa kuin terveys!’

Kuinka Islam takaa ihmisoikeudet?

Uskonnossa ei ole mitään pakkoa, oikea tie on selvästi erotettu harhateistä.
(Koraani 2:256)

Kaikkien Islamilaisen valtion kansalaisten elämää ja omaisuutta pidetään pyhänä, oli henkilö Muslimi tai ei.

Rasismi on Muslimeille käsittämätöntä, Koraani kertoo ihmisten tasa-arvoisuudesta seuraavin termein:

Ihmiset, Me olemme totisesti luonut teidät miehestä ja naisesta ja jakanut teidät heimoihin ja sukuihin, jotta tuntisitte toinen toisenne. Arvokkain teistä Jumalan tykönä on se, joka parhaiten pitää huolen velvollisuudestaan. Jumala on totisesti tietävä, tajuava.
(Koraani 49:13)

Islam Yhdysvalloissa

On melkein mahdotonta tehdä yleistyksiä Amerikan Muslimeista: käännynnäiset, maahanmuuttajat, tehdastyöläiset, lääkärit; kaikki antavat oman panoksensa Amerikan tulevaisuudelle. Tätä monimutkaista yhteisöä yhdistää yhteinen usko, tuhansien moskeijojen maanlajuisella verkostolla tuettuna.

Muslimit olivat varhaisia saapujia Pohjois-Amerikassa. 1700-luvulla heitä oli siellä monia tuhansia, työskentelemässä orjina viljelyksillä. Nämä varhaiset yhteisöt, eristettyinä perinnöistään ja perheistään, vääjäämättä kadottivat islamilaisen identiteettinsä ajan kuluessa. Nykyään monilla afroamerikkalaisilla Muslimeilla on tärkeä rooli Islamilaisessa yhteisössä.

Kuitenkin 1800-luvulla nähtiin alkua Arabimuslimien väentulvasta, ja useimmat heistä asettuivat merkittäviin teollisuuskeskittymiin, joissa he rukoilivat vuokratuissa huoneissa. 1900-luvun alussa todistettiin useiden satojen tuhansien Muslimien saapumista Itä-Euroopasta: ensimmäinen albanialainen moskeija avattiin Maineen vuonna 1915; muut seurasivat pian perässä, ja joukko puolalaisia Muslimeja avasi moskeijan Brooklynissä 1928.

Islamilainen kulttuurikeskus, Washington DC.

Vuonna 1947 Washingtonin Islamilainen keskus perustettiin presidentti Trumanin aikana, ja useita maanlaajuisia organisaatioita syntyi 1950-luvulla. Sama ajanjakso näki kun muut yhteisöt vakiintuivat ja joissa elämät muotoutuivat monilla tavoin Islamin jälkeen. Sittemmin näiden ryhmien lukuisat jäsenet ovat päätyneet oikeaoppisiksi Muslimeiksi. Nykyään Amerikassa on noin viisi miljoonaa Muslimia.

Muslimimaailma

Suuren Moskeijan sisäpiha, Herat, Afghanistan.

Muslimien populaatio maailmassa on noin yksi biljoona. 30% Muslimeista asuu Intian niemimaalla, 20% Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, 17% Kaakkois- Aasiassa, 18% arabimaailmassa, 10% Venäjällä ja Kiinassa. Turkki, Iran ja Afganistan käsittää 10% ei-arabilaisesta Lähi-Idästä. Vaikka Muslimivähemmistöjä löytyy melkein jokaiselta alueelta, mukaanlukien Latinalaisesta Amerikasta ja Australiasta, heitä on kuitenkin eniten Venäjällä, Intiassa ja Afrikan keskiosassa. Yhdysvalloissa Muslimeja on viisi miljoonaa.

Ihmiset, Me olemme totisesti luonut teidät miehestä ja naisesta ja jakanut teidät heimoihin ja sukuihin, jotta tuntisitte toinen toisenne. Arvokkain teistä Jumalan tykönä on se, joka parhaiten pitää huolen velvollisuudestaan. Jumala on totisesti tietävä, tajuava.
(Koraani 49:13)